Vieraileva kirjoittaja: Ninni Myllyoja

 

Ovatko miehet naisia parempia sijoittajia? Eivät ole. Silti naiset sijoittavat vähemmän ja heillä on vähemmän omaisuutta kuin miehillä. Yksi yleisin syy, jolla naiset huijaavat itseään, on sanoa, että he eivät osaa eivätkä jaksa sijoittaa. Jos on oppinut lukemaan ja laskemaan, osaa myös sijoittaa. Tärkein ihminen, johon raha-asioissa kannattaa luottaa, olet sinä itse.

 

”Millä tulet toimeen vanhempainvapaasi ajan?” on kysymys, jota hiekkalaatikolla istuskelevat mammat eivät toisiltaan kysele. Hiekkis-puheenaiheet saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia, mutta raha ei niihin kuulu.

 

Mika Huhtamäki

 

Säästäminen, sijoittaminen ja lainat koskettavat meitä kaikkia tavalla tai toisella. Jokainen työssäkäyvä suomalainen sijoittaa automaattisesti, ainakin palkasta pidätetyn työeläkkeensä verran. Lisäksi vähintäänkin asuntolaina tulee useimmille tutuksi jossain elämänvaiheessa. Rahan lainaaminen onkin lähes kaikille tuttua puuhaa. Velan suuren suosion johdosta julkisuuteen onkin noussut joukko ihmisiä, joita on kohdannut ylivelkaantuminen ja osalla myös luottotietojen menetys. Jos asiaa tulkitsee vain uutisoinnin valossa, niin ylivelkaantuminen, pikavipit ja maksuhäiriöt näyttävätkin olevan todellista ”koko kansan huvia”.  Kansalaisten velkaantumisella on myös tiukka sidos talouteen, sillä kuluttajien nopeassa velkaantumisessa piilee kansantaloudellinen riski, joka näkyy taantumien syvyydessä ja kestossa.

 

Vieraileva kirjoittaja: Mirko Hurmerinta

 

Istut pikaveneessä, jota tuntematon kapteeni ohjaa kauko-ohjaimen välityksellä – tietysti kohtuullista korvausta vastaan – rannalta käsin. Kapteeni on toki varoittanut mahdollisista karikoista sekä siitä, ettei historia ole tae veneen pinnalla pysymisestä. Pitkällä tähtäimellä vauhdin hurma ja idyllinen järvimaisema kuitenkin kompensoivat veneonnettomuuden riskiä.

 

Juha Mikkola

 

”Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa...tai paremminkin miljardia dollaria” sanoivat Kevin Systrom ja Mike Krieger sen jälkeen, kun Facebook osti heidän Instagram-nimisen yhtiönsä miljardilla dollarilla vain kaksi vuotta yhtiön perustamisesta! Instagram on Internet-palvelu, jossa asiakkaat voivat muokata kännykkäkuviaan ja jakaa niitä eri verkkopalveluissa.

 

Petre Pomell

Psykologian perustietämyksestä on nykypäivän sijoittajalle arvaamatonta hyötyä. Kyky psykologiseen työskentelyyn tuntuu olevan myötäsyntyinen lahja.

Tunnetun suomalaisen ajattelijan mukaan ”jälkiviisaus on viisauden lajeista kaikkein imelin”.  Mitähän mahtaisi Havukka-ahon ajattelija pohtia eurojärjestelmän nykymenosta? Poliittisissa päätöksissä on se vika, että ne ovat poliittisia. Suomi oli etunenässä vaatimassa sijoittajien vastuuta eurojärjestelmän pelastamisessa. Se kuulosti todella hyvältä, mutta ei loppupeleissä tarkoittanut mitään. Muutamaa äänestäjää sillä ehkä höynäytettiin, mutta eurojärjestelmän pelastamisen kannalta siitä oli pelkästään vahinkoa.

 

Yritysjohto on yksi merkittävimmistä sijoituksen tuottoon vaikuttavista tekijöistä. Hallituksen ja johdon kyvykkyys määrää pitkälti, miten yritys toimii markkinoilla ja miten sitä kehitetään. Hallituksen ja toimivan johdon päävastuulla ovat niin yrityksen kannattavuus ja sijoittajien tuotot kuin työntekijöiden työpaikat ja yrityksen maine. Sijoituspäätöstä tehtäessä johdon kyvykkyyden arviointi on kuitenkin yksi vaikeimpia tehtäviä, vaikkakin jälkikäteen virheet on helppo nähdä. Johdon arviointiin kokemus lienee käytännössä paras opettaja ja viimeaikaiset tapahtumat markkinoilla ovat tarjoilleet tästä hyviä oppitunteja.

 

Juha Kasanen

Kuukauden ensimmäinen tiistai tekee tuloaan, joten on jälleen sijoituskahvilan aika (tervetuloa klo 9-10 Strindbergiin). Ensi viikolla on luvassa taas uusia näkökulmia, kun vieraaksemme saapuu Aalto-yliopiston rahoituksen opiskelijoita. Tällä kertaa saimme eteemme seuraavanlaisen listan kiperiä pähkinöitä:

 

Petre Pomell

 

Sijoitusblogeja on viime vuosina syntynyt kuin sieniä sateella. Vaihtoehtoja löytyy ja kuhina käy kuin keväisen autokaupan takapihalla. Miten sijoittajan tulisi blogikatrasta lähestyä?

 

Suomesta löytyy jo reilu tusina vakavasti otettavaa sijoitusblogia. Blogeja luetaan kävijämääräisesti todella paljon, mutta luotettavina niitä ei pidetä. Ei ainakaan, jos uskomme Norvestian tekemää sijoitusbarometria.

 

Juha Kasanen

On aina ilo tavata teitä. Joukossanne on useita sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet Norvestian osakkeenomistajina aina listautumisvuodesta 1985 asti. Tämä ilahduttaa meitä suuresti. Lisäksi vuosien varrella omistajien joukkoon on liittynyt monia muita pitkäaikaisia sijoittajia.

Monet startup-yritykset ovat vuosien varrella tulleet keskustelemaan pääomanhankinnasta kanssani. Nämä yritykset ovat tyypillisesti toimintansa alkutaipaleella ja liikevaihtoa on kertynyt vasta hyvin vähän, tai ei vielä ollenkaan. Liiketoimintasuunnitelmat on hienosti tehty ja kasvuodotukset ovat merkittävät huolimatta siitä, että juuri muuta konkretiaa ei ole kuin webbisivut, hyvä ajatus ja hienot esitysmateriaalit.

 

Norvestian tutkimuksen mukaan 0 % suomalaisista pitää verkkokeskusteluja luotettavimpana lähteenä harkitessaan rahojensa tallettamista tai sijoittamista. Neljäsosa vastaajista kertoi luottavansa vain itseensä. Olemmehan kriittistä kansaa ja luottamus sijoitusalaan ei ole tällä hetkellä erityinen.

 

Mika Huhtamäki

 

Avasin marraskuussa puolittain leikkimielisen Suomi-Ruotsi-sijoitusmaaottelun keräämällä salkkuihin yhtiöitä, jotka heijastelevat kilpakumppaneiden kansallisia piirteitä. Sijoitustuottojen lisäksi vertailtavaksi tuli historialtaan ja kulttuuriltaan läheiset, mutta viimeaikaisilta talouspoliittisilta linjauksiltaan erilaiset kilpakumppanit. Suomen valitsema euron tie on tuonut globaalin valuutan, ja olemme saaneet matalien korkojen lisäksi paljon vastuuta kannettavaksemme. Ruotsi on valinnut itsenäisemmän ja ehkä europoliitikkojen mielestä itsekkäämmän tien, mikä on näkynyt ainakin Ruotsin kruunun vahvistumisena suhteessa euroon.

 

Kirjoittaja: Hannu Lehtilä

 

Media rakastaa ja elää draamoista. Jos ei todellista tragediaa ole, se tehdään. Kauhistelu ilmastonmuutoksen seurauksista kesti monta vuotta, eikä se ole vieläkään kokonaan asettunut. Kohtuullistunut kylläkin.

Petre Pomell

Pörssinoteerattujen sijoitusyhtiöiden substanssialennukset herättävät ihmetystä aika ajoin. 80 eurolla saa satasen tavaraa, vai saako?

 

Juha Kasanen

 

Kuluva viikko on ollut synkeä Suomen työmarkkinoilla. Nokian ilmoitus lopettaa kännyköiden valmistus Salossa saa mielen kaihoisaksi. Parinkymmenen vuoden riemukulku ja matkapuhelimien valmistus Suomessa on ohi. Valmistus alkoi lähes matkalaukun kokoisista raahattavista laitteista. Jossain vaiheessa laitteet alkoivat oikeasti mahtua taskuun ja nyt eri käänteiden jälkeen valmistus on päättymässä. Tämä on paha isku Salon seudulle ja suoraan niille noin 1 000 ihmiselle, jotka jäävät ilman työpaikkaa.

 

Juha Kasanen

 

Sijoituskahvila pidetään taas 14.2. Strindbergissä ja päätimme tällä kertaa elävöittää debattia kutsumalla paikalle alan tulevia ammattilaisia. Kysyimme hankenilaisilta rahoituksen opiskelijoilta etukäteen, mistä aiheista juuri he haluaisivat kuulla ja keskustella.

 

Vastapallona saimmekin kolme hyvää ja ajankohtaista kysymystä, joihin toivomme nyt jäljittävämme kelvollisia vastauksia:

 

• Mahdollisen pörssiveron (Tobinin veron) käyttöönoton vaikutukset EU:ssa.
• Start-up -ja kasvuvaiheessa olevat yritykset sijoituskohteena. Kannattaako se?
• Suorat sijoitukset vs. sijoitukset venture capital (VC) rahastoon: Edut ja haitat (pros and cons).

 

Mistä ja miten te lukijat aloittaisitte vastaamisen?

 

 

Mika Huhtamäki

 

Lupaavia sijoituskohteita voi löytää muutenkin kuin hakemalla pelkästään alhaisinta P/E-lukua. Etsimisen voi aloittaa vaikka omien harrastusten tai ammatin kautta ammennetuista tiedoista. Oli harrastus sitten käsityöt, matkustaminen tai videopelit, niin aina voi löytää raikkaita sijoituskohteita ennen muita. Aikamme menestynein sijoittaja Warren Buffetkin luottaa vainuunsa ja sijoittaa vain yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ja tuotteet hän ymmärtää. Oman näkemyksen avulla liiketoiminnan numerotkin avautuvat helpommin.

 

Juha Kasanen

 

Hankin ensimmäisen matkapuhelimeni vuonna 1996 ja olen ollut Nokian mies siitä asti. En ole vilkuillut sivulle tai edes harkinnut hankkivani muita kuin Nokian kännyköitä. Joululomalla kuitenkin tutustuin Appleen. En sen tuotteisiin, vaan sen luojan ja sielun, Steve Jobsin, elämäkertaan.

 

Juha Mikkola

 

Näin väittää merkittävä uunituore tutkimus ”Theory vs. Reality: Venture Capital in Europe”. Tutkimuksen toteutti sveitsiläinen Verve Capital Partners ja se julkistettiin juuri vuodenvaihteessa.

 

Petre Pomell

 

Miellän Norvestian osakkeen rahastoksi. Tarkoitan tällä sitä, että Norvestian osaketta ostamalla saan erittäin edullisesti hajautetun salkun, jossa helmeilee kyytipoikana vielä listaamattomiakin yrityksiä. Koska sijoittamisessa vain kulut ovat varmoja, kannattaa valistuneen sijoittajan tutkia kilpailevia kulurakenteita tarkasti.

 

Teeman alustaa toimitusjohtaja Juha Kasanen, jonka näkökulmasta saa valmiiksi kiinni tekstissä ”Eurosähellys jatkuu - sijoittajia syytetään perusteetta aina eduskunnassa asti”.

Mika Huhtamäki

 

Pörssiyhtiön toimitusjohtajan vaihto puhuttelee aina, oli johtajan rooli sitten sirkustirehtööri, saarnamies, terminaattori tai rakennusmies. Keulakuvan vaihtaminen on usein merkki muutoksesta tai sen tarpeesta ja merkittävä yksityiskohta arvioitaessa yrityksen näkymiä. Muutokseen liittyy usein myös isoja odotuksia, jotka heijastuvat väistämättä yhtiön kurssiin. Liian suuret odotukset saattavat purkautua myös kurssipettymyksinä, kuten Nokian Stephen Elopin tapauksessa on toistaiseksi käynyt.

 

Juha Kasanen

 

Kuuntelin eilen eduskunnan välikysymyskeskustelua. Siitä voisi olla huvittunut, jos kyse ei olisi niin vakavasta asiasta. Järkevää keskustelua on vaikea käydä, jos perusasiatkin ovat jokseenkin hukassa. Eräs kansanedustaja syytti nykyisestä kriisistä ahneita sijoittajia. Hänen mukaansa siis nykyinen valtioiden ylivelkaantuminen on ahneiden sijoittajien aikaansaannosta ja heidän pitäisi maksaa siitä myös kulut.

 

Petre Pomell

 

Pimeästä Helsingistä ovat jo sirkuttavat pikkulinnut kadonneet lämpimämpiin maihin. Tarkka sijoittaja kuitenkin kuulee kaupungilla kohinan läpi sen oleellisimman puheenaiheen.

 

Juha Mikkola

 

Tyypillinen suomalainen bisnesenkeli tekee lähes kaiken väärin ja siksi niin monella enkelillä on surkeat kokemukset sijoituksista alkuvaiheen kasvuyrityksiin. Suomessa on arviolta 400-500 bisnesenkeliä, jotka ovat mukana sijoittajina useammassa kuin yhdessä kasvuyrityksessä. Tunnen heistä monia ja arvioisin, että 30-50 heistä toimii lähes ammattimaisesti ja haluaa kehittää osaamistaan tällä alueella.

 

Hannu Lehtilä

 

Juuri kun olimme oppineet ymmärtämään yksityisestä bisneksestä lähteneen luottolaman syvimmän olemuksen ja olimme lopettaneet puheet ”kapitalismin kuolemasta”, meitä osakesäästäjiä iskettiin uudelleen. Ja puskista.

 

Mika Huhtamäki

 

Eurokriisin myötä euromaiden ja Suomen kilpailukyky tai sen puute on ollut lähes jatkuvana puheenaiheena. Tästä lähti ajatus mitata kansakunnan kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan. Kilpailukyvyn mittariksi otin osakesalkun. Salkkuun tulee pala suomalaisuutta, joten kaikki yhtiövalinnat perustuvat suomalaisiin arvoihin ja kansainväliseen liiketoimintaan. Näillä eväillä otetaan mittaa meidän kilpailukyvystämme kansainvälisillä pelikentillä. Vastaan asettuu tietty rakas kilpakumppanimme Ruotsi.

 

Juha Kasanen

 

Noin kuukausi sitten otin kirjoituksessani kantaa siihen, kuinka Kreikan aiheuttamat velkaongelmat tulisi ratkaista. Esitin näkemyksenäni, että paras ratkaisu olisi jatkaa Kreikan talouden tekohengitystä kiristäen samalla Kreikan talouskuria. Samalla arvioin, että ratkaisu nähtäisiin nopeasti.

 

Petre Pomell

 

Tätä kirjoitettaessa yritykset julkaisevat jo kovaa vauhtia osavuosikatsauksiaan. Mitä tulevaisuudenkuvia niistä voi päätellä?

 

Juha Kasanen

 

Nousevatko pörssikurssit ensi vuonna? Aika mahdoton kysymys vastattavaksi, mutta kuitenkin perinteisesti se kaikkein keskeisin. Nykyään sijoittajan pitäisi pystyä vastaamaan tähän kysymykseen ainakin jokaisen vuoden alussa. Aikaisemman sijoitusviisauden mukaan parhaaseen lopputulokseen päästiin ostamalla hyvin hajautettu osakesalkku ja pitämällä varat tässä salkussa läpi tuulen ja tuiskun, koska pitkällä aikavälillä hajautetun osakesalkun uskottiin voittavan aktiiviset salkunpyörittäjät.

 

Mathias Järnström

 

Norvestia hankki viime kesänä 50 % omistuksen viestintätoimisto Milttonista. Toiset 50 % omistan minä. Norvestialla oli ainakin kaksi syytä tulla osalliseksi Milttoniin. Ensimmäinen on ilmeinen: me olemme kansainvälistyvä palvelualan kasvuyritys, jolla haetaan tuottoa Norvestiaan sijoittaneille. Toisekseen Milttonin tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään sekä auttaa suomalaista teollisuutta kehittämään toimintaansa kansainvälisellä kentällä. Norvestia – ja sen kautta suomalaiset piensijoittajat – sijoittaa näihinkin yrityksiin.

Mika Huhtamäki

 

Etana etana näytä sarves, tuleeko huomenna sade vai pouta? Osa sijoittajista käyttää ilmeisesti pikkulasten lorua perusteluna sijoituspäätöksilleen, ainakin välillä vaikuttaa siltä seuratessa massojen käyttäytymistä sijoitusmarkkinoilla.

 

Juha Mikkola

 

Tuntemani osakemeklarit ja salkunhoitajat kulkevat päät painuksissa ja manailevat surkeita aikoja. Heillä kaikilla tuntuu olevan oma vastauksensa siihen miksi asiat ovat niin huonosti. Samalla heillä on vahva mielipide siitä, mitä nyt pitäisi tehdä, jotta ongelmista päästäisiin nopeasti eroon. Ja mielipiteitä tuntuu olevan yhtä paljon kuin on ihmisiäkin.

Petre Pomell

 

Nordea suosittaa ostamaan. UBS kehottaa myymään. Tuttu sijoittajakaveri kertoo tavattaessa odottavansa markkinoiden vielä laskevan lisää ja ostavansa vasta sitten. CNBC:n puhuvat päät suoltavat samoja tarinoita päivät pitkät. Sijoittajan pää menee tässä karusellissa helposti pyörälle.

 

Juha Kasanen

 

Onko meitä petetty? Ovatko kreikkalaiset sumuttaneet tiensä EU:n ytimeen ja matkustavat nyt vapaalipulla muiden kustannuksella ouzoa juoden?  Näinhän asia voidaan lennokkaasti ilmaista. Faktojen perusteella kreikkalaiset ovat kaunistelleet kansantalouden tilastojaan ja tehneet muitakin pohjoiseurooppalaisten mielestä arveluttavia temppuja täyttääkseen rahaliiton ehdot. Lisäksi maa on kylpenyt auringossa ja EU:n rahoissa. Hölmöjä olemme olleet myös me muut eurooppalaiset, kun olemme näihin kreikkalaisiin tilastoihin uskoneet ja sallineet tämän kehityksen. Tällainen vilunkipeli olisi pitänyt viheltää poikki jo heti alkuunsa.

Pääomamarkkinat ovat olleet viime aikoina ennennäkemättömässä myllerryksessä. Osakekurssit ovat poukkoilleet holtittomasti ja ajoittain yhden pörssipäivän sisällä tapahtuneet hintamuutokset ovat olleet suurempia kuin aikaisemmat kuukausimuutokset. Pääsyynä on ollut euroalueen kriisi, mutta syitä on monia muitakin.